Yksikkötyökustannusten alentamiseen tähdännyt kilpailukykysopimus tuo yrityksille säästöjä ja palkkakehitykseen ennakoitavuutta. Hyvä homma, toivottavasti Suomen yskivä kone saa tarvitsemansa ryypyn.
Nyt kun bulkkipuolen keskustelu on käyty ja toimenpiteet tehty, olisi hyvä siirtää fokus jälleen myös muihin kilpailukyvyn taustalla lymyäviin tekijöihin, kuten työvoiman laatuun ja osaamiseen.
Hallitus ei tutkimus- ja koulutusleikkauksillaan ainakaan helpota laadukkaan työvoiman kehitystä. Onneksi työmarkkinaosapuolilla on laajemmassa kuvassa melko yhteiset tavoitteet esim. ammatillisen koulutuksen kehittämisessä: työelämä ja työmarkkinat muuttuvat, alhaisen tuottavuuden tehtävät vaihtuvat korkeamman tuottavuuden pesteihin, ja sen myötä osaamistarpeet muuttuvat. Työntekijä- ja työnantajapuolet ovat kiky-sopan keittelyn keskelläkin tehneet hyvää yhteistyötä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä työelämälähtöiseen suuntaan.
Työvoiman laadun ja elinikäisen oppimisen kannalta henkilöstökoulutus on tärkeässä asemassa. Siinä emme ole aina olleet työnantajien kanssa aivan samalla aaltopituudella. Tällä hetkellä osaamispääoma nimittäin kasautuu. Ne, joilla on jo valmiiksi hyvä pohjakoulutus, laajapohjainen osaaminen ja hyvä sosioekonominen asema, kahmaisevat suurimman osan myös työnantajien tarjoamasta osaamisen kehittämisestä. Tämä ei ole erityisen toivottava suuntaus.
TEM:n lukujen mukaan noin reilu puolet työntekijöistä (53 %) nautti viime vuonna työnantajan tarjoamasta henkilöstökoulutuksesta. Ne, jotka koulutukseen asti pääsivät, saivat sitä keskimäärin 4,4 päivää.
Lukujen sisältä löytää mielenkiintoista variaatiota: noin 2/3 ylemmistä toimihenkilöistä kävi vuoden aikana työnantajan tarjoamassa koulutuksessa (kesto yhteensä 4,7 päivää) ja alemmista toimihenkilöistä heistäkin yli puolet (56 %) saivat vastaavaa koulutusta (kesto 4,4 päivää).
Työntekijät sen sijaan jätettiin vähemmälle: 38 % ja kesto 3,4 päivää. PAMin jäsenkyselyn mukaan liiton jäsenet liikkuvat suunnilleen samoissa luvuissa. Työnantaja tarjosi koulutusta noin 40 prosentille, ja kesto oli noin 3 päivää.
Hallituksen koulutus- ja tutkimusleikkauksista johtuen pallo on yhä enemmän työnantajilla. Nyt olisi aika tsempata ja tehdä työvoiman osaamisesta ja työn laadusta jälleen määrittävä kilpailuetu sekä koti- että vientimarkkinoille. Kukaan tuskin haluaa jättää Suomen tulevaisuutta huonojen hyödykkeiden varaan, vaikka ne tuotettaisiin kuinka halvalla.
Työmarkkinoiden rakennemuutoksissa heikoimmassa asemassa ovat ne, joiden työmarkkina-asema on jo valmiiksi huonoin. Laiminlyötynä juuri heissä piilee pitkäaikaistyöttömyyden siemen, mutta toisaalta myös loistava potentiaali, jos vanha osaaminen osataan päivittää nykyaikaan.
