Tutkimukset kertovat: Suomalaisten nuorten ja koululaisten perustaidot ovat edelleen hyvät. Pienestä laskusta huolimatta kansainväliset vertailut (TIMSS, PISA) asettavat suomalaiset lähelle globaalia kärkeä lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa.
Itse tulosten lisäksi kannattaa kurkistaa lukujen taakse. Ketkä tarkalleen ottaen pärjäävät ja ketkä eivät? Toteutuuko perinteinen hyvinvointivaltion näkemys koulutuksellisesta tasa-arvosta? Ja jos ei toteudu, ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä?
Laajassa mielessä maantieteellisesti Suomi on edelleen melko tasa-arvoinen maa koulutuksen osalta. Pientä orastavaa irtiottoa on näkyvissä pääkaupunkiseudun hyväksi.
Sosioekonomiset erot ja vanhempien koulutustaso sen sijaan vaikuttavat merkittävästi lasten oppimistuloksiin. Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet. Pohja menestykseen luodaan käytännössä jo ennen kouluun menoa.
Mielenkiintoinen anekdootti löytyy TIMSS-tutkimuksen suomalaisesta raportista: Mitä suuremmaksi lapsi arvioi kotoaan löytyvien kirjojen määrän, sitä paremmat olivat oppimistulokset. Lukeminen haastaa lapsen ajattelua sekä kehittää pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Nämä ovat hyvää koulumenestystä petaavia ominaisuuksia.
Tyttöjen oppimistulokset päihittävät poikien tulokset kaikissa aineissa. Aiemmin pojat olivat vahvempia esimerkiksi matematiikassa, mutta eivät enää. Tutkimuksissa pojat ovat tulleet ryminällä alas, kun taas tytöt vain hieman tai eivät olleenkaan. Huippuosaajia löytyy sekä pojissa että tytöissä, mutta keskimäärin tytöt menestyvät paremmin.
Toki fyysinen sukupuoli ei sinänsä vaikuta osaamiseen, vaan sukupuoleen liitettävät ajattelutavat ja konstruktiot. Tyttöjen oletetaan olevan poikia lahjakkaampia, ja kuinka ollakaan, odotukset täyttyvät. Pojat kuulevat, että heillä "ei ole lukupäätä", ja yllättäen lukeminen ei maistu.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret saavat järjestäen kantaväestöä heikompia tuloksia. Suomen koulutusjärjestelmät eduksi tosin on sanottava, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset esim. luonnontieteissä kestävät suht hyvin vertailun tulosten kansainvälisen keskiarvon kanssa. Maahanmuuttaja-suomalainen pärjää yhtä hyvin kuin kanta-ranskalainen.
Pääomat kasautuvat, kuten Karl Marx sanoi. Samoin kasautuu huono-osaisuus. Todellisen ongelman eteen yhteiskuntamme joutuu, jos lahjakkaan nuoren lahjoja ei jostain syystä saada täyteen hyötykäyttöön.
Koulutusjärjestelmämme sisältää tiettyjä rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia. Emme vielä elä Britti-tyylisessä luokkayhteiskunnassa, mutta suunta on jossain määrin sinnepäin. Luokkayhteiskunnan uhka ei toistaiseksi juonnu vain pankkitilin saldosta, vaan myös hienovaraisemmista syistä.
Ratkaisutkaan eivät ole yksinkertaisia. Lahjakkaiden ja älykkäiden pitää jatkossakin saada menestyä, mutta kohtuullista olisi, että jotkut eivät lähtisi sadan metrin juoksuun 50 metriä lähtöviivan takaa.
