Millainen päättäjä pyrin olemaan?

Poliitikot tarjoavat - ja äänestäjät usein janoavat - yksinkertaisia ja ideologisesti hiveleviä ratkaisuja. 

Asiat muuttuvat paremmiksi, kunhan vain rajat laitetaan kiinni, markkinatalous lopetetaan tai lakkoilevat ammattiliitot laitetaan kuriin. Lienee sanomattakin selvää, että maailma ei ole enää näin yksinkertainen - tokkopa koskaan on ollutkaan.

Tiedän neljän vuoden kokemuksella, että kuntapolitiikka ei ole tästä poikkeus. Pikemminkin päinvastoin.

Kuntapolitiikassa autuus saavutetaan yleensä silloin, kun korruptoitunutta sisäpiiriä saadaan muiluttaa. Kuka on sisäpiiriä? No, en minä ainakaan, vastaa jokainen valtuutettu.

Kasvisruokaa ei mielellään saisi tarjota lapsille ollenkaan ja lumikasaan jumittunut autoni on naapuri polkupyöräilijän vika. Veroja ei saisi korottaa, mutta toisaalta ei myöskään laskea, molemmat kun ovat täyttä vastuuttomuutta. Lopulta kaikki on maahanmuuttajien ja homojen vika.

Voin myöntää, että olen vankkumaton anti-populisti. Populismin vastustaminen ei tarkoita sitä, ettenkö olisi kansan puolella tai osaisi puhua asioista ymmärrettävästi. Kieltäydyn vain tarjoamasta valheellisen yksinkertaisia ratkaisuja tai lupauksia monimutkaisiin ongelmiin. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.

Millainen kuntapäättäjät sitten haluan jatkossakin olla? Muutaman lupauksen voin heti tehdä: Paneudun asioihin ennen päätöksiä. Otan asioista selvää. Olen kiinnostunut. Kuuntelen muita - myös niitä, jotka tulevat oman poliittisen leirini ulkopuolelta.

Äänestämällä numeroa 216 Järvenpään kuntavaaleissa ei anna ääntään ääriajattelulle tai muulle älylliselle löysäilylle. 

Ääni menee maltilliselle ja avoimelle ehdokkaalle. Hyvä päättäjä on samaan aikaan sekä itsenäinen ajattelija että tiimipelaaja. Nämä ominaisuudet lupaan täyttää parhaani mukaan.  

Ole yhteydessä: mikko.laakkonen@jarvenpaa.fi tai Mikko Laakkonen | Facebook.

Vaaliteema 3: Perheiden arjen turvallisuus

Kolmen mahtavan lapseni turvallisuus on minulle kaikki kaikessa. Tänä tarkoittaa sekä turvaa vaaroista että hyvän elämän mahdollistavia julkisia turvaverkkoja sekä laadukasta koulutusta.

Koulukiusaamiseksi kutsuttu väkivalta on puhuttanut paljon Järvenpäässä viime vuosina. Yhdenkään järvenpääläisen lapsen tai nuoren ei pidä mennä kouluun tai oppilaitokseen peläten väkivaltaista kohtelua. 

Olemme lasten ja nuorten lautakunnassa tehneet urakalla töitä kitkeäksemme koko ilmiön Järvenpäästä - ja kohtuullisen hyvin tuloksin. Kaupungin lanseeraama K-0-ohjelma puuttuu paitsi itse väkivaltaan myös sen taustalla piileviin juurisyihin. Työtä on vielä edessä, mutta suunta on täysin oikea.

Arjen turvallisuus on käsitteenä fyysistä turvallisuutta - kouluissa ja kaduilla - vielä laajempi kokonaisuus. Sitä ovat myös esimerkiksi sujuvat palvelut. Perheet lähtevät eri tilanteista ja elävät erilaista elämään. Palvelut tuovat turvaa parhaiten silloin, kun mukautuvat ihmisten arkeen. Perheiden kaikenlainen moninaisuus on huomioitava.  

Kun vetää räntäsateessa raivoavaa 4-vuotiasta pulkassa kohti päiväkotia tai neuvolaa, osaa todella arvostaa lämmintä vastaanottoa. Laadukkaat ja sujuvat kunnalliset palvelut sekä ammattitaitoiset työntekijät helpottavat perheiden elämää aivan ratkaisevalla tavalla. Niistä tulee pitää kiinni!

Lopulta koulutus on se, mikä takaa lastemme tulevaisuuden. Turvallinen elämä rakennetaan koulutuksen ja osaamisen päälle. Ilman laadukasta varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta peli on menetetty. On selvää, että näihin Järvenpään tulee ensisijaisesti panostaa. 

Jokainen Järvenpään asukas ansaitsee turvallisen arjen. Sen puolesta lupaan tehdä täysillä töitä.  

Vaaliteema 2: Järvenpään vastuullinen kasvu

Minulla on kolme upeaa lasta: 6-, 8- ja 10 -vuotiaat. Toisin sanoen itselläni on paljon pelissä Järvenpään kehittämisessä ihan henkilökohtaisella tasolla.

Kaupunkimme menestys ja perheeni hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Tiedän, etten ole ainoa järvenpääläinen tässä tilanteessa. 

Järvenpää on vetovoimainen ja kasvava kaupunki - ja hyvä niin! Suunnitelmallinen ja hallittu kasvu luo hyvinvointia. Vastuulliset päättäjät uskaltavat investoida kasvuun, mutta eivät päästä sitä ylikuumenemaan. Kaupungin kehityksen ja kasvun pitää olla vastuullista, kestävää ja suunnitelmallista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. 

Järvenpään kasvustrategia on hyvä. Kaupunki uudistuu pääradan ympärille ja mahdollistaa sujuvan asumisen lähellä työmatkalaisille elintärkeitä raide- ja tieyhteyksiä. Itsekin normaalitilanteessa matkustan päivittäin junalla Helsingin suuntaan. 

Ei ole aina ihan helppoa sykkiä aamulla räntäsateessa ensin päiväkotiin ja sitten asemalle. Junayhteyksiä tulee olla tarpeeksi erityisesti aamulla sekä iltapäivällä ja enkä panisi HSL-jäsenyytäkään yhtään pahakseni, jos kaupungilla vain on siihen tulevaisuudessa varaa. Se ei ole tällä hetkellä aivan kirkossa kuulutettu. 

Fiksusti sijoitetun asuntotuotannon pitää tukea monipuolisesti perheitä. Toisin sanoen asuntojen pitää olla tarpeeksi suuria, jotta perheet voivat niissä mukavasti asua. Järvenpään kaltaisessa tiiviissä kaupungissa tämä voi olla haasteellista, mutta valittu kasvustrategia mahdollistaa myös tämän. Perheiden kaikenlainen moninaisuus on huomioitava.  

Perheystävällisen asuntopolitiikan rinnalla pitää olla myös kohtuuhintaista vuokra-asuntotarjontaa. Tässä Järvenpään Mestariasunnot toimii esimerkillisesti. Laadukas kohtuuhintainen vuokra-asuminen on sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä järkevää ja inhimillistä asuntopolitiikkaa. 

Järvenpään tulevaisuus on erittäin valoisa. Kasvu on hyvä asia, jos osaamme valjastaa sen hyvinvoinnin luomiseen. Tämä vaatii päättäjiltä ymmärrystä strategiseen kehittämiseen sekä inhimillistä otetta, jolla ymmärretään perheiden arkea. 

Olen valmis tekemään kaikkeni Järvenpään vastuullisen kasvun puolesta.

Vaaliteema 1: Sivistys ja koulutus

Sivistys on keskeisin ja tärkein arvoni. Sen avulla jokainen voi ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja kasvaa parhaaksi versioksi itsestään. Sivistys kuuluu jokaiselle katsomatta sosioekonomiseen taustaan tai elämän lähtökohtiin.

Todellinen sivistys tulee sydämestä. Se on kiinnostusta ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Se on empatiaa toisia ihmisiä kohtaan ja kykyä astua lähimmäisen saappaisiin. Se on halua ymmärtää ja valmiutta antautua keskusteluun – ja kenties joskus jopa muuttaa mieltään. Sivistys on faktojen ja tutkitun tiedon kunnioittamista. Sivistys on onnellisen elämän salaisuus.

Sivistyksen ohella koulutus on yhtä lailla tärkeää, vaikka lukuisat tuntemani äärimmäisen sivistyneet ihmiset ovat eivät olekaan saaneet laajaa muodollista koulutusta.

Koulutus ja osaaminen ovat kaikkien järvenpääläisten – ja suomalaisten – menestyksen A ja O. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen on oltava laadukasta, turvallista ja tarjonnaltaan kohtuullisen saatavilla. Ilman näitä peli on menetetty.

Järvenpään lukio on Keski-Uudenmaan helmi, mutta emme saa unohtaa myöskään ammattiin opiskelevia. Amisten hyvinvointi unohtuu usein aivan liian helposti. 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda kouluttaa vuosittain tuhansia nuoria ja aikuisia suomalaiseen työelämään. He ansaitsevat parhaat mahdolliset lähtökohdat: Laadukkaan työelämäperusteisen ammatillisen koulutuksen, pedagogisen tuen ja ohjauksen myös työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tarpeeksi yleissivistävää opetusta todellisen jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseen ja yleisesti elämässä pärjäämiseen. Tässä Keudan, opiskelijoiden, Järvenpään kaupungin ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeet ovat yhteneväiset. Tehdään siis yhteistyötä huippuosaamisen puolesta!

Tulen aina puolustamaan sivistystä, koulutusta ja osaamista. Se on minulle sydämenasia. 

Ei vain mustetta paperilla

Olen lapsesta asti tottunut käymään kirjastossa. Se on edelleenkin lempipaikkojani ja todennäköisesti eniten käyttämäni kunnallinen palvelu. 

Kirjastot ovat epäilemättä murroksessa. Vaikka paperisten sivujen kääntely onkin hienoa, myönnän samaan aikaan hypänneeni myös digikirjojen maailmaan. Digi- ja äänikirjojen osalta markkinat tarjoavat useita alustavaihtoehtoja, jotka ainakin oman kokemukseni mukaan toimivat suhteellisen hyvin - toki jonkinlaista maksua vastaan. Kirjat ilmestyvät palveluun samaan aikaan kuin kirjaston hyllylle. 

Onko siis pelkona, että kovalla työllä luotu kirjastolaitos hiipuu ja kuihtuu digitalisaation paineessa? Kuoleeko asiakkaalle maksuton julkinen palvelu, kun yksityinen vaihtoehto kilaa käyttömukavuudellaan ohi? Vastaavaa on nähty julkisten palvelujen osalta ennenkin. 

Digitalisaatio on voima, jota ei voi eikä kannata pyrkiä pysäyttämään. On totta, että sillä on vaikutuksia. Mutta kuten lähes kaikkialla, mihin digitalisaation disruptiivinen voima yltää, myös kirjastojen osalta pallo on ennen kaikkea niiden omassa kädessä. Osaanko tunnistaa muuttuvan maailman ja kehittyä sen mukana? 

Onneksi kirjastot elävät ajassa. Omien E-aineistojen lisäksi tarjolla on laaja kattaus yksilön henkistä ja fyysistä kehittymistä ja hyvinvointia tukevia välineitä. Kirjasto ei ole jämähtänyt musteeseen paperilla.  

Ei pidä myöskään unohtaa, että kirjastojen työntekijät ovat tiedonhallinnan, -käsittelyn ja -soveltamisen ammattilaisia. Onko mielessäni epämääräinen ideanraakile, jota pitäisi jalostaa timanttiseksi innovaatioksi? Käänny kirjaston informaatikon puoleen. Hän tarjoaa sellaista vuorovaikutuksellista sparrausta pitkin tiedon valtatietä, johon digipalvelut eivät vielä kykene. 

Ei siis ole tarvetta kantaa liian suurta huolta kirjastojen tulevaisuudesta. Kuten hyvään yhteiskunnalliseen kehitykseen kuuluu, julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan, mutta samalla kummallakaan ei ole varaa kyyhöttää poterossaan.

Teksti on alunperin julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 3.5.2021.