Teksti julkaistu 4.7. Keski-Uusimaa-lehden lukijapalstalla
Keski-Uusimaa (3.7.) kirjoitti ansiokkaasti ammatillisen
koulutuksen reformin toteutumisesta. Amisreformi pitää sisällään monia
kannatettavia elementtejä: mm. henkilökohtaiset opintopolut, byrokratian
keventämisen, pöhöttyneen tutkintorakenteen keventämisen ja linjakkaammat
tutkinnot.
Reformin ytimessä on myös ajatus siitä, että ammatillisen oppimisen
painopiste siirtyy pois oppilaitoksesta kohti työpaikkoja. Ikävä kyllä tähän
liittyen reformi jää hampaattomaksi. Se ei tuo ratkaisuja jo olemassa oleviin
työssäoppimisen polttaviin ongelmiin: Mikä on työssäoppijan asema työpaikalla,
onko nuorella oppijalla asiantunteva ohjaaja, saavutetaanko oppimistavoitteet,
mitkä ovat työpaikan resurssit? Ongelmat voivat entisestään kasvaa, kun
työpaikalla tapahtuvan oppimisen volyymit kasvavat.
Samalla hallitus asettaa valtavan paineen suomalaisen työelämän
harteille. Reformin oli tarkoitus oikeuttaa hallituksen toteuttamat valtavat
ammatillisen koulutuksen taloudelliset leikkaukset. Jos työnantajat myös
Keski-Uudellamaalla eivät nykyistä laajemmin koe, että työssäoppijoihin
panostaminen on vaivan arvoista, reformin tavoitteita ei saavuteta - eikä
säästötavoitteisiin päästä.
Ratkaisun avain on työelämän ja ammatillisen koulutuksen jatkuva
yhteistyö: Työnantajat, palkansaajat, kuntapäättäjät ja oppilaitokset voivat
yhdessä varmistaa, että suomalainen ammatillinen osaaminen pysyy maailman
huippuna myös reformin jälkeen.
Mikko Laakkonen
Koulutuspoliittinen asiantuntija
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Järvenpää
