Kansanedustaja Eero Lehti (kok.) kirjoittaa (K-U 1.12.2017) mielenkiintoisesti
suomalaisten työmarkkinoiden rakenteista. Ikävä kyllä kansanedustaja ei vaikuta
täysin ymmärtäneen esittämiensä uudistusten seurauksia.
Lehden ihailema Hartz-reformi on luonut
Saksaan ennenäkemättömän työssäkäyvien köyhien massan. He ovat ihmisiä, jotka
tekevät kahta tai jopa kolmea alhaisen tuottavuuden työtä, mutta eivät silti
saa töistään säällistä toimeentuloa. Erityisesti kärsivät kouluttamattomat,
yksinhuoltajat, vanhukset ja erityistä tukea tarvitsevat työntekijät.
On absurdia, että kansanedustajan
eksplisiittinen tavoite on luoda työmarkkinat, jossa työntekijät eivät tule
toimeen työllään ja jossa olisi lähtökohtaisesti julkisen sektorin tehtävä
paikata aukot toimeentulossa. Tällaista mallia kutsutaan tulonsiirroksi
heikosti tuottaville yrityksille, millä taas on vakavasti yritysten
kilpailutilannetta vääristävä vaikutus.
Sama kilpailua vääristävä vaikutus olisi
myös yleissitovuuden heikentämisellä. Reilussa kilpailuasetelmassa vallitsee
luova tuho. Yksikään yritys ei pärjää ilman innovaatioita ja panostuksia
kehitystyöhön. Näin toimii markkinatalous. Yleissitovuuden poistaminen
nimenomaan vähentäisi yritysten halua kehittyä.
Haluammeko yhteiskunnan, jossa merkittävin
kilpailuetu syntyy työehtojen heikentämisestä? Suunta on kohti pohjaa. Kyse on
vain siitä, kuka ehtii sinne ensimmäisenä.
Vai haluammeko yhteiskunnan, jossa
tuottavuuteen ja innovaatioihin panostavat yritykset menestyvät reilun ja
tasavertaisen kilpailun vallitessa? Silloin suunta on huipulle.
Yksikään maa ei pidemmän päälle pärjää
ilman tuottavuuden kasvua ja kansalaisten tasaisesti nousevaa osaamis- ja
koulutustasoa. Näin saavutetaan hyvän kierre, jossa työllisyysaste nousee ja
innovatiiviset ja kasvuhakuiset yritykset menestyvät. Tämä ei kuitenkaan ole
mahdollista ilman julkisia panostuksia koulutukseen; asia joka on vaikuttaa
maan nykyhallitukselta unohtuneen.
Yhdestä asiasta olen kansanedustajan
kanssa samaa mieltä: paikallinen ja yritystasoinen sopiminen tulee
lisääntymään. Lehdeltä tosin unohtuu, että paikallinen sopiminen on jo nyt
hyvin yleistä. Kyseessä ei ole uhka, vaan mahdollisuus, joka on nimenomaan
parempi tehdä yleissitovuuden puitteissa.
Mikko Laakkonen
Koulutuspoliittinen asiantuntija
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Järvenpään kaupunginvaltuutettu (sd.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti