Koulutuksen järjestämisen suunta on kohti suurempia kokonaisuuksia, kun oppilaitosten fyysisiä toimipisteitä vähennetään. Opiskelijalle tämä voi näkyä pidempinä matkoina opin äärelle.
Muutos kohti keskitetympää toimintamallia näkyy niin perusopetuksessa kuin toisella asteella. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 peruskouluja oli Suomessa 58 kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Muutos on parin prosentin luokkaa, kun peruskouluja Suomesta löytyy lähes 2 400, mutta suunta on selkeä.
Myös toisen asteen koulutuksessa vähennys on ollut 2-3 prosentin luokkaa, ammatillisella puolella suurempaa kuin lukioissa. Ja tähän lukuun ei sisällytetä oppilaitosten yksittäisten yksiköiden tai sivupisteiden lakkauttamisia, mikä on ollut suosittua erityisesti ammatillisella puolella.
Kunnallisessa päätöksenteossa ammatillinen koulutus ei perinteisesti ole ollut samanlaisessa poliittisesti suojatussa asemassa kuin lukiokoulutus. Oman kylän lukiosta ei ole haluttu päästää millään irti, mutta esimerkiksi koulutuskuntayhtymien kautta ammatillisen koulutuksen tietyt toimipisteet voivat sujuvasti sijaita naapurikunnan alueella - tai vielä pidemmällä.
Harvaan keskitetyt toimipisteet ovat hieman kaksipiippuinen juttu. On selvää, että Järvenpäähän ei ole järkevää järjestää tiettyä koulutusta, jos kilometrin päässä Tuusulan puolella tehdään täsmälleen samaa. Myöskään kahta hallintoa ei ole tarpeellista ylläpitää. Yhteinen koulutuskuntayhtymä on järkevä ratkaisu, kun opiskelijan "koulumatkat" pysyvät kohtuullisina.
Ongelma on akuutimpi harvempaan asutuilla alueilla. Siinä missä lukiokoulutus pysynee jatkossakin lähes jokaisessa niemennotkossa, tulee ammatillinen koulutus keskittymään enemmän maakuntien ykkös- ja kakkoskaupunkeihin. Huittisissa asuva 16-vuotias saa miettiä, haluaako mieluummin muuttaa asumaan itsenäisesti Poriin vai Raumalle. Vai kenties valita 100 kilometrin koulumatkan.
Hallituksen kaavailema ammatillisen koulutuksen reformi voi vaikuttaa koulutuksen järjestäjärakenteeseen ja opiskelijan matkoihin parillakin tavalla. Hallitus ei aio pakottaa koulutuksen järjestäjiä yhdistymisiin, mutta ammatillisen koulutuksen uuteen rahoitusmalliin on tulossa oma - joskin pienehkö - "strategiarahoitusosuus", jonka kautta fuusioihin oltaisiin kannustamassa. Lisäksi oppilaitoksen fyysisen olinpaikan merkitys vähenee, jos oppiminen tapahtuu jatkossa enemmän työpaikoilla.
Koulutuksen keskittyminen suurempiin yksiköihin on trendi, jota vastaan on käytännössä vaikea taistella. Eikä se aina ole mielekästäkään. Asioiden tekeminen tehokkaammin on tervetullutta kehitystä. Digitalisaatio voi tuoda sekin oman helpottavan panoksensa, joskin ammatillisella puolella se on vaikeampaa. Joka tapauksessa kuntapäättäjien tulee huolehtia, että pääsy myös ammatillisen koulutuksen äärelle on jatkossa jokaiselle nuorelle sujuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti